Sign In
Media & Sijoittajasuhteet
Skip Navigation LinksSanten > Suomi > Media & Sijoittajasuhteet > Uutiset > Lääketeollisuus on tärkeä osa biotaloutta
Yhteystiedot
Ota yhteyttä Santeniin

Lääketeollisuus on tärkeä osa biotaloutta

22.9.2015

​Hallituksen julkistamista kärkihankkeista biotalous on saanut ansaitusti huomiota. Moni liittää biotalouden käsitteen metsäteollisuuteen, mitä se vahvasti onkin. Jotta käsitteen merkitys ei jäisi liian kapeaksi, on paikallaan selventää sitä, mikä tekee myös lääketeollisuudesta tärkeän osan biotaloutta.

 

Nykyisin jo joka kolmas kehitteillä oleva lääke on alkuperältään biologinen. Ennusteen mukaan lähivuosina maailman myydyimmistä lääkkeistä jo puolet on bioteknologisesti tuotettuja biologisia lääkkeitä.

 

Biologiset lääkkeet saadaan tai tuotetaan elävistä soluista. Biologisiin lääkkeisiin luetaan mm. rokotteita ja verivalmisteita, esimerkiksi veren hyytymistekijöitä. Myös bioteknologisesti tuotetut proteiinit, kuten insuliinit ja esimerkiksi syövän ja reuman hoidossa käytettävät vasta-aineet, ovat biologisia lääkkeitä.

 

Toisinaan lääkkeet ovat peräisin kirjaimellisesti metsästä. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty männynjuurista eristettyjen sienirihmastojen vaikutuksia silmän ikärappeumataudin hoidossa.

 

Lääkkeen käyttäjä ei huomaa sitä, onko lääke tuotettu biologisesti vai kemiallisesti. Se ei näy lääkepakkauksesta ulospäin. Tärkeintä potilaille ja koko terveydenhuollolle on se, että biologiset lääkkeet ovat tuoneet hoidon sellaisiin sairauksiin, joihin aiemmin ei ole ollut lääkehoitoa saatavilla.

 

Monet vakavat sairaudet, kuten syöpä, reuma tai tulehdukselliset suolistosairaudet ovat saaneet uusia hoitomahdollisuuksia. Hoitotulokset ovat parantuneet ja sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys vähentynyt. Vakavasta sairaudesta voidaan palata takaisin töihin. Lisäksi esimerkiksi syöpää sairastava voi nykyisin säilyttää työkykynsä rankkojenkin lääkehoitojen aikana. Silmälääketieteessä biologiset lääkkeet ovat tuoneet lääkehoidon piiriin mm. kostean silmäpohjarappeuman, joka hoitamattomana johtaa näkökyvyn menettämiseen.

 

Biologiset lääkkeet ovat uudistaneet myös terveydenhuollon hoitokäytäntöjä ja siirtäneet painopistettä useiden sairauksien kohdalla laitoshoidosta avohoitoon. Osastoja, reuman hoidossa jopa kokonainen sairaala, on voitu korvata päiväseltään annettavilla hoidoilla. Lääkekehityksen mahdollistama hoitokäytäntöjen muutos on tuonut yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

 

Suomalainen biolääketieteen osaaminen on maailmanlaajuisesti huipputasoa. Täällä tehtävän tutkimuksen vahvuutena ovat myös biopankit, jonne potilaiden luvalla kerätyt kudos- ja verinäytteet ovat uusien lääkkeiden tutkimuksen kannalta hyvin arvokkaita.

 

Biotalouden lisäksi myös käsite life sciences kaipaa selventämistä. Life sciences eli biotieteet ovat terveyteen liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaa. Pelkän bioteknologian ja esimerkiksi erilaisten terveysaiheisten it-sovellusten sijaan määritelmä kattaa laajan kirjon asioita aina lääketutkimuksesta silmän diagnoosilaitteisiin ja laajemmin terveydenhuollon palveluihin. Tästä syystä lääketeollisuus on mitä suurimmassa määrin myös life sciencesia.

 

Kaikista niistä käsitteistä, joiden alle lääketeollisuus lukeutuu, kaikkein laajin lienee terveysala. Edellisen hallituksen hyväksymän Terveysalan kasvustrategian keskiössä ovat terveydenhuollon laitteita ja tietojärjestelmiä valmistava terveysteknologiateollisuus, lääketeollisuus sekä näihin molempiin läheisesti liittyvä bioteknologia. Strategiassa on yksilöity niitä terveysalan toimijoiden kohtaamia ongelmia, jotka ratkaisemalla Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kumppanina ja investointien kohdemaana.

 

Lääketeollisuus investoi Suomessa vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin 200 miljoonaa euroa. Arviomme mukaan näitä investointeja on mahdollista lisätä 200–300 miljoonalla eurolla eli vähintäänkin kaksinkertaistaa. Se merkitsisi satoja uusia työpaikkoja eli juuri sitä, mitä Suomi nyt kipeimmin tarvitsee.

 

Lääketeollisuuden lupaama kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että Terveysalan kasvustrategiaan kirjatut toimenpiteet toteutetaan. Toivomme, että näistä asioista mahdollisimman moni on mainittu myös uuden hallituksen toimenpidesuunnitelmassa. Kun tutkimustoimintaa haittaavat epäkohdat korjataan, lääketeollisuus saa tilaisuuden toimia Suomen talouskasvun uutena tukijalkana.

 

Jyrki Liljeroos

Santen Oy:n toimitusjohtaja ja Lääketeollisuus ry:n puheenjohtaja.